Sunday, November 12, 2006

Jätin lähiön menneisyyteen, ja suuri osa soluistanikin on uusiutunut.
(Silti niitä kivistää joskus.) Luulen,
ettei Theseus ymmärtänyt, että
uusi ottaa aina mallia vanhasta,
sulautuu vastaamaan vanhaa,
mutta vain
lähes.

Ja silloin jäljelle
jäljelle jää vain lähes

Niinpä hän on minussa lähes, hän on
jälki, painauma,
olemassa muttei ihan kuitenkaan

Tein kompromisseja myöhemmin,
silloin, kun asioista päätettiin

Ja niin,
kyllä myöhemminkin

Theseus, minussa vain ei ole sijaa kokonaan uudelle
olen hajonnut, levinnyt paikkaan ja aikaan ja osaset ovat muualla kuin
tässä ja nyt

Thursday, November 24, 2005

Tämä on täysin, täysin - täysin
Enkä käsitä, mistä on kyse

Kupla sisältö lakkaa olemasta, kun sen reunat raaputetaan irti

Jos minä vetäisin tässä kohtaa henkeä, ottaisin
askeleen toiseen suuntaan
Jos minä nyt, tällä sekunnilla, joka ajankäsitykseen ei edes mahdu,
päättäisin muuta,
missä hetkessä se päätös sijaitsisi?

Miten todistaisin, että se oli juuri siinä sekunnissa, eikä jatkuvasti?

Tuesday, November 01, 2005

Minä herään dogmaattisesta unesta
ja suljen kirjan
mutta en ole yhtään virkeämpi

Panen tohvelit jalkaan ja keitän teetä

Tästä lähiöstä ei ole paljon puhuttavaa
täällä on kaikki samat ihmiset
ja aivan yhtä harmaata

niin älyllisyys kuin luonnollisuuskin loistavat poissaolollaan

Mutta on tämä halpa

Monday, September 26, 2005

Huolimatta näistä verhoista
tai lantion kaaresta, joka kapenee
on se merkityksetön, voimaton asia

puhut elämästä, minä tästä ruumiista, jonka sisällä pitäisi
olla kai jotain

minusta tuntuu hetki hetkeltä enemmän, ettei
siemen hedelmöitä maata

Ei ainakaan tätä
(kuivaa, rohtunutta puutarhaa, jossa aurinko seuraa varjoja
Mutta ei puhuta tästä)

puuttuvan synnytän sinulle
ja jos syntyvä ei täyty
syntyy uudestaan
syntyy uudestaan
syntyy uudestaan

Tuesday, September 13, 2005

Unia näin – olin menossa avaruuteen
Kädet niin raskaat eilisistä punnerruksista
etten jaksanut työntää planeettoja tieltäni
Eikä valo tullut mistään raoista
vaan säteinä sieltä täältä, mistä vain, miten päin tahansa

Sanovat ettei avaruudessa tuule
onko sillä merkitystä, kun kuitenkaan et voi liikkua
sinut liikutetaan
etkä milloinkaan liikutu

Täysi avaruus, täynnä värähtelyä
minua kuristaa huominen sillä arvaan että se on
ja että se on entistä hauraampi ja entistä laajempi
vähän kuin vanha sinitarra
vähän kuin koivun reunimmaiset osat

Thursday, September 08, 2005

Neiti Pyy käy vuoropuhelua lähinnä itsensä kanssa. Ehkä joku muukin tulee puhutelluksi.